Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät JOKIohjelman ojavesiseurannoissa

Vuoden 2020 ennätysleuto talvi näkyi Eurajokeen kohdistuvassa kuormituksessa. Eurajoen vuotuinen keskivirtaama oli pitkän ajan keskiarvoa huomattavasti korkeampi. Virtaaman myötä kasvoivat niin veden kiintoaine-, fosfori- kuin typpikuormituksetkin. JOKIohjelman toteuttamassa ojavesiseurannassa havaittiin ojien kiintoainekuormituksen olleen tarkastelujakson 2017-2020 suurin, ja verrattuna vuoteen 2019 use-amman ojan kiintoainekuormitus jopa kaksinkertaistui. Käytännön toimilla kohti Eurajoen vesistöalueen vaikuttavampaa vesienhallintaa –hanke (KÄTEVÄ) lähtee edistämään ravinteiden pidätystä ja vesienhallintaa Ahmasojan valuma-alueella.

JOKIohjelman ojavesiseuranta toimenpidesuunnittelun tukena

Eurajoen vesistöalueen vesistöt ovat ekologisen luokituksen mukaan pääosin tyydyttävässä tilassa ja niitä kuormittavat maa- ja metsätalous, jätevedet sekä turvetuotanto. Ilmastonmuutos aiheuttaa vesiensuojelulle kokonaan uudenlaisia haasteita sään ääri-ilmiöiden frekvenssin ja voimakkuuden kasvaessa. Arvioidaan, että lämpötilojen nousu jatkuu vielä pitkään, joten vesistöjen jääpeitteinen aika lyhenee ja talviaikainen sateisuus lisääntyy. Talvella kasvillisuus ei kuitenkaan sido ravinteita kosteikoissa tai pidätä ravinteita maa-alueilla. Toisaalta etenkin kesällä voi olla pitkiäkin kuivia jaksoja, jolloin myös kastelun tarve maataloudessa voi lisääntyä ja pintaveden laadulle syntyy siten uusia paineita. Valumavesien määrän ja laadun hallintaan tarvitaan uusia innovatiivisia ja käytännöllisiä keinoja.

Ojavesien seurantaa ja vesiensuojelutoimenpiteitä pyritään kohdentamaan kuormittavimpiin ojiin. Seurannan avulla saadaan selville mahdolliset muutokset ojavesien vedenlaadussa ja kuormituksissa.  Tulokset otetaan huomioon käynnissä olevissa ja käynnistyvissä hankkeissa ja hankkeiden toimenpiteet pyritään kohdistamaan näiden ojien valuma-alueille. Aiemmasta toiminnasta hyvänä esimerkkinä on Rakennekalkki maatalouden vesiensuojelukeinona -hankkeen toimet Vähäjoen valuma-alueella. Vuosien 2021–2022 aikana käytännön toimenpiteisiin ryhdytään myös Ahmasojan valuma-alueella.

Ahmasojan valuma-alueella etsitään vesitalouden parantamisen pilotkohteita

Eurajokeen Euran keskustassa purkautuva Ahmasoja on noin 9 km pitkä uoma, joka saa alkunsa Ahmasjärvestä. Lisäksi ojaan laskee vesiä Lava- ja Neittamonjärvestä sekä Iso- ja Omassuon alueelta. Metsävaltaisen valuma-alueen (44 km2) omaava Ahmasoja on yksi merkittävimmistä Eurajokeen laskevista ojista. JOKIohjelman ojavesiseurannan perusteella Ahmasojan vaikutus Eurajoen kokonaiskuoritukseen on suuri. Vuonna 2020 kuormitus oli kiintoaineen osalta 350 234 kg, fosforin osalta 1 245 kg ja typen osalta 32 628 kg. Liukoisen fosforin osalta Ahmasoja oli Eurajoen kuormittavin sivu-uoma, kun Köyliönjokea ei lasketa mukaan.

Ahmasojan valuma-alueella on käynnistymässä Käytännön toimilla kohti Eurajoen vesistöalueen vaikuttavampaa vesienhallintaa –hanke (KÄTEVÄ), jonka toimenpiteet kohdistuvat valuma-alueen vesienhallintaan sekä merkittävimpien hajakuormituslähteiden, maa- ja metsätalouden ravinteiden pidätykseen. Hankkeen toimenpiteissä kiinnitetään erityishuomiota kiintoaineen mukana kulkevien ravinteiden pidätykseen tehokkaalla vesienhallinnalla ja maan hyvän kasvukunnon turvaamisella. KÄTEVÄ-hankkeessa yhteistyökumppanina toimii Suomen Metsäkeskus, joka suunnittelee Ahmasojan metsätalousvaltaisille alueille vesiensuojelun ja -hallinnan toimenpiteitä.

Maatalouden kuormituksen vähentämiseen keskittyvät toimet kohdentuvat Ahmasojan lisäksi Yläneenjoen valuma-alueelle. Vesitalouden lohkokohtaisilla toimenpiteillä sekä luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmillä pyritään tuottamaan hyötyjä niin vesistöille kuin viljelijöillekin. Lisäksi KÄTEVÄ-hankkeessa kunnostetaan Pyhäjärven suojeluohjelman projekteissa aiempina vuosikymmeninä toteutettuja vesiensuojelutoimenpiteitä. Hanketta rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö osana Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan edistämisen hankeavustuksia. Avustusta hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.  

Pyhäjärvi-instituutti etsii Ahmasojan valuma-alueen alaosissa sijaitsevilta savipohjaisilta alueilta yhteistyötiloja, joilla lohkokohtaisia vesitalouspilotteja voitaisiin toteuttaa. Kiinnostuneita pyydetään olemaan yhteyksissä hankkeen vetäjään, asiantuntija Lauri Anttilaan, Pyhäjärvi-instituutista.

JOKIOHJELMA

Pyhäjärvi-instituutti
S-posti: toimisto@pji.fi
Puhelin: 0440 344 054

Ota yhteyttä

Seuraa Jokiohjelmaa