Kiinteistöillä kerääntyvät sadevedet katoilta ja kivetyiltä pinnoilta ja talojen kuivatusvedet muodostavat hulevesiä. Hulevesillä on monenlaisia laadullisia ja määrällisiä vaikutuksia ympäristöön esimerkiksi haitta-aineiden kautta ja niiden määrä voi runsaiden sateiden yhteydessä haitata tontin vesitaloutta tulvimalla ja lisätä tarpeettomasti vesimäärää kunnan viemäriverkostoon ja heikentää jätevedenkäsittelyprosessia. Kovat sateet, huonokuntoiset viemäriputket ja hulevesien päätyminen viemäriverkostoon ovat yhdistelmä, joka rasittaa niin ympäristöä kuin viemärilaitosta ja jätevedenpuhdistamoa.
Kun hulevedet pääsevät viemäriverkostoon esimerkiksi huonokuntoisten viemäriputkien kautta, puhutaan vuotovesistä. Se on sitä ylimääräistä verkostoon vuotanutta vettä, jota verkosto ja jätevedenpuhdistamo eivät ole suunniteltu puhdistamaan. Vuotoveden määrä aiheuttaa ongelmia, kun sitä tulee erityisen runsaasti. Se saattaa aiheuttaa ylivuotoja pumppaamoilla ja jätevedenpuhdistamolla heikentää puhdistustulosta. Vuonna 2024 Euran viemäriverkoston vuotovesiprosentti oli lähes 60 %. Runsaan vuotoveden tulon aikana jätevedenpuhdistamon laskeutusaltaissa kiintoaine ei ehdi painua altaiden pohjaan suunnitellusti. Kun kiintoainetta kulkeutuu puhdistusprosessissa eteenpäin, tulee biologiseen prosessiin enemmän kuormitustekijöitä. Kuormituksen ja virtaamien lisääntyminen kuluttavat muun muassa enemmän happea, jolloin sähköä kuluu enemmän. Lisäksi, koska vesi pitää saada prosessissa eteenpäin, ilmastusaika lyhenee, prosessin lämpötila laskee ja sitä kautta puhdistusteho heikkenee. Kustannuksia syntyy myös pumppujen lisääntyneestä energian tarpeesta, flotaatioprosessin kemikaalien syöttömäärän lisääntymisestä, desinfiointitarpeen lisääntymisestä ja prosessin hallinnan ylimääräisestä työstä. Hulevesien käsittelystä aiheutuvat kustannukset joudutaan pitkällä tähtäimellä viemään kuluttajahintoihin, kun jätevedenpuhdistuksen kustannukset nousevat sinne kuulumattomien vesien käsittelyn takia.
Kustannusten nousuun voidaan vaikuttaa kiinteistöjen vastuulla olevien tonttiviemäreiden ja kunnan viemäriverkon saneerauksilla. Kunta saneeraa viemäriverkostoaan tietyn suunnitelman mukaan. Saneerauksia ohjaavat muun muassa verkoston kunto ja esimerkiksi katujen ja teiden uusimisen aikataulut. Viemäriverkostoa saneerataan esimerkiksi sujuttamalla vanhaa betoniverkostoa, korvaamalla vanha verkosto kokonaan uudella viemärillä tai rakentamalla erillinen hulevesiverkosto. Kiinteistön omistajan vastuulla on tonttiviemäreiden kunto kiinteistöltä viemäriverkoston liitoskaivoon saakka. Tämä tarkoittaa sitä, että kiinteistön omistajan pitää huolehtia, että hulevedet eivät pääse viemäriverkostoon esimerkiksi puun juurien täyttämien vanhojen betoniputkien kautta. Kiinteistön omistaja vastaa myös kiinteistönsä hulevesien hallinnasta. Asemakaava-alueella kunta vastaa hulevesijärjestelmän järjestämisestä. Hyväkuntoisista viemäreistä hyötyvät paitsi viemärilaitos, myös kiinteistönomistajat, kun hulevedet eivät nouse viemäriputkiin ja sitä kautta aiheuta esimerkiksi viemärin tulvimisen riskiä.
Hulevesien laatu vaihtelee paljon sen mukaan, kuinka taajaan rakennetulta alueelta hulevedet ovat peräisin, minkälaista toimintaa alueella on ja esimerkiksi mikä vuodenaika on kyseessä. Hulevesien mukana kulkeutuu esimerkiksi ravinteita, roskia ja mikromuoveja, mutta myös suolistoperäisiä bakteereja ja haitta-aineita kuten kloridia, öljyjä, rasvoja, raskasmetalleja, torjunta-aineita ja PAH-yhdisteitä. Niiden vaikutus luonnonvesissä näkyy yleensä sitä helpommin, mitä pienempi purkuvesi on.
Sekä kunnan, että yksityisten kiinteistöjen hulevesien käsittelyn keinovalikoima on melko laaja. Hulevesiä voidaan käsitellä yksinkertaisimmillaan imeyttämällä hulevesiä maahan eli ohjaamalla hulevedet päällystämättömille ja kasvipeitteisille alueille. Näin saadaan suurin osa hulevesistä käsiteltyä asianmukaisesti. Käsittelyä voidaan lisätä ja tehostaa myös viherkattoratkaisuilla ja erilaisilla veden viivyttämisen keinoilla kuten puroja ja lammikoita hyödyntämällä ja rakentamalla hulevesikosteikoita tai alueita, joilta voidaan hallitusti johtaa vesiä eteenpäin tai joille voidaan kerätä ja imeyttää vettä sateiden yhteydessä. Hulevesien viivyttämisratkaisut ovat hyödyllisiä varsinkin rankkasateiden aikaan, sillä silloin saadaan vesi purkautumaan hitaammin luonnon pääuomiin ja vähennetään parhaimmillaan tulvapiikkejä ja luonnonvesiin aiheutuvaa kuormitusta. Kuitenkin on huomioitavaa, että viime vuoden marraskuun kaltaisten sateiden ja sulamisvesien aiheuttaman tulvatilanteen vesimäärää ja kuormitusta ei mikään hulevesijärjestelmä olisi voinut estää.
JOKIOHJELMA
Pyhäjärvi-instituutti
S-posti: toimisto@pji.fi
Puhelin: 0440 344 054
Ota yhteyttä
Ohjelman rahoittajina ovat Euran kunta, Eurajoen kunta, Rauman vesi, Säkylän kunta, JVP-Eura Oy, Jujo Thermal Oy, UPM Communication Papers Oy ja Biolan Oy.